Yleistä
Tärkein asia kuntoutuksessa on arkielämän helpottuminen ja siinä yksilöllisesti pärjääminen (siirtovaikutus). Moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö läheisten ja lähi-ihmisten kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä siirtovaikutuksen onnistumisessa.
Musiikin avulla terapeutti pystyy löytämään asiakkaan kanssa yhteisen kielen, jossa sanoja ei tarvita.
Vammaiskuntoutus
Vamman asteella on luonnollisesti suuri merkitys terapiassa ja sen mukaan tavoitteet asetetaan järkevästi ja realistisesti.
Syvästi kehitysvammaisen musiikkiterapian tavoitteita voivat olla esimerkiksi tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa. Musiikin avulla terapeutti pystyy löytämään asiakkaan kanssa yhteisen kielen, jossa sanoja ei tarvita. Läsnäolo esimerkiksi rummuttaessa saattaa olla aivan käsinkosketeltava. Laulaminen on hyvää puhumisen harjoitusta ja moni puheongelmista kärsivä pystyy laulamaan, vaikka puhetta ei tuottaisikaan!
Musiikkiterapiassa voidaan harjoittaa aivopuoliskojen yhteistoimintaa, mikä on erittäin tärkeää kaiken asteisille vammoille. Soittamalla aivopuoliskoja pystyy harjoittamaan hauskasti ja huomaamatta. Syy-seuraussuhteen ymmärtäminen vaatii myös aivopuoliskojen jonkinlaisen eriytymisen ja yhteistoiminnan.
Myös neuropsykiatriset häiriöt kuuluvat mm. Kelalla vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmään. Yleensä vaikeiden käytösoireiden taustalla on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö (autismihäiriöiden kirjo, ADHD, Touretten oireyhtymä). Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi vaikeudet sosiaalisten suhteiden luomisessa ja sosiaalisten sääntöjen ymmärtämisessä tai arvaamaton ja impulsiivinen käytös. Ongelmat ilmenevät tavallisimmin päiväkodissa, kouluympäristössä, kaverisuhteissa ja/tai kotona. Lapsen oireilu vaikuttaa usein myös sisarussuhteisiin, minkä vuoksi koko perheen huomioiminen tärkeää.
Lasten ja nuorten neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa musiikkiterapialla on ainutlaatuiset mahdollisuudet, koska musiikkiterapia perustuu pääasiassa tunnetason reaktioihin ja juuri näille reaktioille lapset ja nuoret ovat erityisen herkkiä. Lähes kaikissa psykiatrisissa häiriöissä on lasten ja nuorten kohdalla usein kyse kykenemättömyydestä vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisuun sanallisesti. Tähän musiikki antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden. Ja vaikka häiriöt olisivatkin biologisia, omien tunteiden ilmaisu ja se, että joku mahdollisesti ymmärtää ja kuulee, voi helpottaa oireita ja näin kuntoutuminen voi alkaa.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen korvaa pääosin yhteiskunta. Useimmiten maksajana on Kela, joka korvaa musiikkiterapian lapsille ja nuorille aikuisille. Myös sairaanhoitopiirit, sosiaalitoimi, perheneuvola, mielenterveystoimisto ja vakuutusyhtiöt kustantavat kuntoutusta. Kuntoutukseen tullaan lääkärin lähetteellä ja siellä tehdään aina kuntoutussuunnitelma.
Lue lisää:
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Musiikkipsykoterapia
Kelan nuorten, 16-25-vuotiaitten, kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja. Vastaanotolla tilaa!
Vahingon tapahduttua ei ole aiheellista eikä ketään hyödyttävää ruveta etsimään syyllisiä ja tuijottamaan menetyksiin, vaan on tutkittava, mitä on käytettävissä, ja on syytä keskittyä kehittämään sitä. Aivovaurion tapauksessa käytettävissä ovat kaikki jäljellä olevat aivojen osat, joita on paljon, ja se uusien yhteyksien joukko, jonka syntymistä aivovaurio reaktiivisesti aiheuttaa.
Veijo Virsu kirjassaan Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen (1991)
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
AVH-kuntoutuksessa erittäin tärkeitä ovat mieliala, liikkuminen, toistot ja sopeutuminen. Näissä kaikissa suurena apuna voi olla musiikki.
Kuntoutuksen tarkoituksena on sekä korjata vajaatoiminta että vähentää sen aiheuttamaa haittaa. Musiikkiterapian ainutlaatuisuus perustuu siihen, että musiikki liikuttaa niin kokonaisvaltaisesti lähes koko aivoaluetta. Uusien aivokuvantamismenetelmien ansiosta pystytään hyvinkin tarkkaan osoittamaan aivoalueet, mihin musiikin eri elementit (rytmi, melodia, harmonia, sointi) vaikuttavat. Jo pelkästään musiikin kuuntelun on osoitettu stimuloivan tiettyjä aivoalueita.
Toinen tärkeä tekijä musiikkiterapian käytöstä AVH-kuntoutuksessa on musiikin motivoiva vaikutus. AVH-kuntoutuksen tärkeät toistot onnistuvat paremmin, kun kuntoutus on motivoivaa.
Lue lisää:
Teppo Särkämö ja Minna Huotilainen: Musiikkia aivoille läpi elämän (2012)
Teppo Särkämö: Music in the recovering Brain (2011)
Brain 2008: Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke
Sari Laitinen: Aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuvien musiikkiterapiaryhmä (2003)